Koronaviruspandemian aiheuttamat lomautukset ja muut negatiiviset talousvaikutukset ovat heikentäneet monien kotitalouksien maksukykyä. Monet pankit ja luotonantajat ovat reagoineet tähän tarjoamalla ilmaiseksi lyhennys- tai maksuvapaita kuukausia, joista velallinen normaalisti joutuu maksamaan käsittelymaksuja ja muita kuluja. Lyhennys- tai maksuvapaan saaminen veloituksetta siis kuulostaa hyvältä tarjoukselta, mutta onko asia todella näin yksinkertainen? Siihen perehdytään seuraavassa.
Mitä lyhennys- tai maksuvapaa käytännössä tarkoittaa?
Pankit ja luotonantajat tarjoavat lainoille joko lyhennys- tai maksuvapaita kuukausia. Lyhennysvapaa tarkoittaa, ettei lainapääomaa tarvitse lyhentää, lainasta maksetaan kuukausittain ainoastaan korot ja mahdolliset käsittely- ja muut kulut. Maksuvapaa puolestaan tarkoittaa ettei lainanhoidosta koidu mitään maksuja.
Mitkä ovat lyhennys- tai maksuvapaan hyödyt ja haitat?
Lyhennys- tai maksuvapaista kuukausista on sekä hyötyjä että haittoja. Aloitetaan hyvistä uutisista.
Hyödyt
Ensinnäkin nykyisen kaltaisessa tilanteessa jossa monen tulotaso on pudonnut esimerkiksi lomautusten, yt-neuvottelujen tai sairastumisen vuoksi, voi lainanlyhennyksistä selviäminen olla taloudellisesti haastavaa ja kulujen karsiminen välttämätöntä. Tällaisista kuluista merkittävimpiä voivat olla asumiskustannukset, sillä ne vievät suuren osan suomalaisten kuukausibudjetista. Vuokra-asujalla vaihtoehdot ovat usein vähissä ellei vuokranantaja suostu joustamaan maksuaikataulun kanssa. Asuntovelallisilla sen sijaan on hieman enemmän joustovaraa juuri pankkien tarjoamien lyhennys- ja maksuvapaakuukausien ansiosta. Mikäli tulevaisuudessa on odotettavissa tulotason nousu takaisin ennalleen, voi maksu- tai lyhennysvapaa olla kaivattu apu tilapäisistä vaikeuksista selviämiseen. Vaikka siitäkin koituu kustannuksia laina-ajan pidentyessä, voi haitta olla merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi omaisuuden, vaikkapa työmatkoihin tarvitun auton myymisestä pakon edessä.
Lyhennysvapaata voi hyödyntää myös oman talouden tasapainottamiseen pienempiä lainoja pois maksamalla. Esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaan ansiosta säästyneellä rahalla kannattaa maksaa pois kalliimpia luottoja mikäli sellaisia on, kuten luottokorttilaskuja, kulutusluottoja tai tehtyjen hankintojen osamaksuja. Korkeakorkoisten kulutusluottojen yhdisteleminen on myös varteenotettava vaihtoehto, sillä usean lainan yhdistäminen yhdeksi lainaksi tuo usein säästöjä.
Haitat
Vaikka ilmainen lyhennys- tai maksuvapaa voi kuulostaa hyvältä tarjoukselta, aiheutuu siitä myös kustannuksia lainan kokonaismäärään, jotka voivat kasvaa yllättävänkin suuriksi. Kun lainaa ei lyhennetä ollenkaan, pitenee lainan takaisinmaksuaika. Mitä pidempi lainan maksuaika puolestaan on, sitä enemmän siitä kertyy maksettavia kuukausikuluja ja korkoja, mikä kasvattaa lainan kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi isolle asuntolainalle lyhennysvapaan kokonaiskustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin. Takaisinmaksuajan piteneminen myös altistaa tulevaisuudessa mahdollisesti nouseville koroille: mitä pidemmälle tulevaisuuteen takaisinmaksuaika jatkuu, sitä vaikeampaa korkotason ennustaminen on.
Kannattaako tarjoukseen siis tarttua?
Miten siis on, kannattaako lyhennys- tai maksuvapaa hyödyntää vai ei? Vastaus riippuu omasta elämäntilanteesta ja talouden kestokyvystä. Mikäli tulot ovat romahtaneet äkillisesti ja jokapäiväinen toimeentulo on vaakalaudalla, lienee järkevää karsia hetkellisesti kuluja silläkin kustannuksella, että lainan kokonaiskustannukset loppupeleissä kasvavat. Myös mikäli maksettavana on useita lainoja tai luottokorttimaksuja, voivat niiden pois maksamisella säästyneet korko- ja käsittelykulut kääntää esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaan kannattavaksi myös pitkällä aikavälillä. Sen sijaan varmuuden vuoksi tai lyhytaikaisten kulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi lyhennys- tai maksuvapaata ei kannata käyttää, vaan niihin turvautumisen tulisi olla perusteltavissa taloudellisella tarpeella ja hyödyllä. Mikäli lyhennys- tai maksuvapaa houkuttelee, kannattaa asiaa harkita ja arvioida kustannuksia tarkasti, sekä seurata oman luotonantajan tiedotusta. Esimerkiksi pankit tiedottavat omissa viestintäkanavissaan lyhennysvapaiden kuukausien käsittelykuluista ja viivästyneistä käsittelyajoissa.